Tänään oli viimein vuorossa työkalupakki ja muistolaatikko, joiden edellisestä läpikäynnistä onkin jo jonkin verran aikaa. Työkalupakista ei tullut vastaan mitään isompia yllätyksiä: valtaosa pakin sisällöstä palasi sinne, joskin aiempaa paremmassa järjestyksessä, ja pari tavaroista siirtyi kirpputorikassiin. Sen sijaan muistolaatikko yllätti enemmän: en ollut tajunnutkaan kuinka paljon kaikkea sinne on kertynyt, etenkin kun nyt viime vuosina sitä on vain nostanut laatikon päälle kaiken mitä ei ole raaskinut heittää roskikseen. Muistolaatikon läpikäymiseen menikin aikaa lähes työpäivän verran, vaikka kuinka koitin pidättyä hidastamasta hommaa jäämällä lukemaan kirjeitä ja muita papereita. Siltikin se jäi vielä kuntoon, jossa se vaatii uutta läpikäyntiä ja lisäjärjestelyä myöhemmin. Nyt kuitenkin tiedän mitä sielä on ja kaikki liput ja laput ovat jotakuinkin teemoittain - teemojen sisäinen järjestely jäi kuitenkin myöhempään, samaten kuin esimerkiksi yhden kirjeenvaihdon kronologinen järjestäminen. Todennäköisesti tulen myös vielä vähentämään sieltä tavaraa, mutta kyseisen laatikon kohdalla tahdon tehdä sen mahdollisimman virkeänä ja varovasti. Niinpä nyt koko laatikon läpikäynnin ollessa päällä poistin lähinnä ison pinon vanhoja opintomonisteita ja luentomuistiinpanoja, sekä sellaisia syntymäpäivä-, ystävänpäivä yms. Kortteja joissa oli vain onnittelut valmiskortissa. Muut järjestin omiin kuoriinsa, niin että minun on helpompi palata niihin myöhemmin pienemmissä palasissa, jolloin minun on helpompi päättää kuinka ison otoksen haluan mistäkin teemasta säilyttää. Itse kun en halua missään tapauksessa hävittää esimerkiksi kaikkia saamiani kortteja tai kirjeitä, mutta en toisaalta välttämättä tarvitse muistoksi kymmenittäin ystävänpäivä ja synttärikortteja samalta henkilöltä.
Muistolaatikon karsimisen kanssa minulla on sama ongelma kuin digikuvissa: tieto siitä, ettei mitään hävitettyä saa takaisin tekee minusta turhan varovaisen. Lopputuloksena kaikki jätetyt uhkaavat jäädä massaksi, jota ei jaksa ikinä selata läpi, mikä tekee kaikista turhia. Muistolaatikon kohdalla tästä voisi koettaa tehdä pikkuhiljaa lopun ja keventää laatikon sellaiseksi, että sitä selaa välillä ilokseen läpi. Täytyy vain pitää nyt ensin läpikäymisen jälkeistä tuumaustaukoa ja miettiä, mikä voisi olla se paras muoto muistolaatikolle ja sen sisällölle. Saisiko kuvista ja lipuista aikaiseksi esimerkiksi skräpbookin, jossa ne tärkeimmät olisivat helposti selattavassa muodossa. Digikuvien läpikäymiseen ei oma jaksamiseni toistaiseksi riitä, joten ne saavat pysyä tallessa ulkoisella kovalevyllä. Nekin olen kyllä karsinut jo pariin otteeseen aiemmin raivauksen eri vaiheissa, mikä kertonee jo osaltaan millainen sekalainen massa niitä on joskus ollut. Niiden kohdalla jo kyllä vähän Jussille varovasti vinkkasin, että yksi täydellinen lahjaidea miulle voisi olla kuvista koostettu valokuvakirja. Jos hän vaikka äitiä ja siskoa nakittaisi avuksi kuvien valikointiin ja kuvatekstien laatimiseen. Saisivat hekin sitten samalla poimia mahdolliset itselleenkin merkitykselliset otokset omiinkin arkistoihinsa. Vaikka taitanee olla vähän toiveajattelua että joku muu jaksaisi innostua puuhasta jota on itse jo vuosia onnistuneesti lykännyt ;)
1 työkalupakki, jossa:
6 erikokoista maalisutia
1 vasara
2 jakoavainta
1 papukaijapihdit
1 5m mittanauha
1 nahanhoitoaine
2 ristipääruuvimeisseliä
2 tasapääruuvimeisseliä
1 piikki
1 puukko
1 niittipyssy
1 mattopuukko
1 pienet sivuleikkurit
1 pieni saha
1 polkupyöräöljy
1 pss kumilenkkejä
1 maalarinteippi
1 vasara
2 jakoavainta
1 papukaijapihdit
1 5m mittanauha
1 nahanhoitoaine
2 ristipääruuvimeisseliä
2 tasapääruuvimeisseliä
1 piikki
1 puukko
1 niittipyssy
1 mattopuukko
1 pienet sivuleikkurit
1 pieni saha
1 polkupyöräöljy
1 pss kumilenkkejä
1 maalarinteippi
1 silikonituubi
1 teholiima
1 ilmapatjan paikkaussetti
1 pss hyllynkannattamia
3 pss erikokoisia ruuveja proppuineen
1 pss kattokoukkuja
1 pkt niittejä
8 kuusikulma-avainta
1 pala kaksipuolista teippiä
2 kerää eripaksuisia rautalankoja
3 vaihtoterää sahaan
Puutappeja
Jousihakoja
Erikokoisia ruuveja
Pikkunauloja
Koukullisia pikkuketjuja
Muutama nippuside
Olohuoneen lampun ketjua
1 teholiima
1 ilmapatjan paikkaussetti
1 pss hyllynkannattamia
3 pss erikokoisia ruuveja proppuineen
1 pss kattokoukkuja
1 pkt niittejä
8 kuusikulma-avainta
1 pala kaksipuolista teippiä
2 kerää eripaksuisia rautalankoja
3 vaihtoterää sahaan
Puutappeja
Jousihakoja
Erikokoisia ruuveja
Pikkunauloja
Koukullisia pikkuketjuja
Muutama nippuside
Olohuoneen lampun ketjua
1 muistolaatikko, jossa:
2 kuorta/kansiota opiskeluaikaisia papereita (vanhoja harjoitustöitä, muutamia muistiinpanoja, ekskursioiden ohjelmia yms.)
1 kuori lemmikkipapereita (vanhoja rekisteritodistuksia, yhdistysjuttuja yms.)
8 eläinlehteä joissa oma kirjoittamia artikkeleita/juttuja omista lemmikeistä
1 pino vanhoja syntymäpäivä, valmistujais- yms. Kortteja
1 kuori vanhoja matkadokumentteja (lähinnä parilta ensimmäiseltä reissulta ja toistaiseksi pisimmältä reissulta)
1 kuori vanhoja teatteriesitysten käsiohjelmia ja keikkalippuja
2 kuorta vanhoja kirjeitä
1 kuori valokuvia ja vanhoja koulukuvia
1 kuori jossa muutamia muistoja ensimmäisistä seurustelusuhteista
1 vanha kyrillisillä aakkosilla pidetty itse sidottu päiväkirja
1 leirikouluvideo
1 vanha VHS-filmi
1 nuoruuden lemppari PC-peli
2 c-kasettia
2 cd-levyä
2 pientä taulua
1 View-master kiekkoineen
1 4-vuotiaana saatu virsikirja
1 kastelahjaksi saatu lusikka
1 klaffitaulu
1 kipsityö
2 kakkukynttilää
2 riipusta
2 kuorta/kansiota opiskeluaikaisia papereita (vanhoja harjoitustöitä, muutamia muistiinpanoja, ekskursioiden ohjelmia yms.)
1 kuori lemmikkipapereita (vanhoja rekisteritodistuksia, yhdistysjuttuja yms.)
8 eläinlehteä joissa oma kirjoittamia artikkeleita/juttuja omista lemmikeistä
1 pino vanhoja syntymäpäivä, valmistujais- yms. Kortteja
1 kuori vanhoja matkadokumentteja (lähinnä parilta ensimmäiseltä reissulta ja toistaiseksi pisimmältä reissulta)
1 kuori vanhoja teatteriesitysten käsiohjelmia ja keikkalippuja
2 kuorta vanhoja kirjeitä
1 kuori valokuvia ja vanhoja koulukuvia
1 kuori jossa muutamia muistoja ensimmäisistä seurustelusuhteista
1 vanha kyrillisillä aakkosilla pidetty itse sidottu päiväkirja
1 leirikouluvideo
1 vanha VHS-filmi
1 nuoruuden lemppari PC-peli
2 c-kasettia
2 cd-levyä
2 pientä taulua
1 View-master kiekkoineen
1 4-vuotiaana saatu virsikirja
1 kastelahjaksi saatu lusikka
1 klaffitaulu
1 kipsityö
2 kakkukynttilää
2 riipusta
Tavaroiden yhteismäärä julkaistaan blogissa heti kun yhteenlasku on saatu valmiiksi ;)
Nämä tavarajutut... Itselläkin on taatusti kaapit täynnä turhaa tavaraa, mutta alkaa niitä luettelemaan on loputon suo. Esim. kirjat. Niitä on taatusti pari sataa. ( Rrrakastan kirjoja. ) Tai koriste-esineet, huh. Osa perittyjä ja siksi tärkeitä. Neliöitä on 80 sisältäen saunan ja pesutilat. Kyllä siihen alaan mahtuu myös turhaa tavaraa. Tuskin kaikki on tarpeellista. Mutta alkaa luettelemaan niitä yksilöidysti. Siinä menisi rivi poikineen tekstiä. Pelkästään huonekalut tai liinavaatteet...
VastaaPoistaKäytän kuitenkin paljon kirppareita ja olen viime aikoina siistinyt hyllyjä ja vienyt ylijäämät kierrätykseen, joten en kai ole ihan turha ihminen. ;) Lisäksi suurin osa vaatteista on nykyään kirppareilta. ( Olen laihtunut 20 kg allergioiden löytymisen vuoksi. Mikä on positiivinen asia, mutta vaatekaappi on mennyt uusiksi. )
Mutta tarkoitus oli sanoa, että arvostan sinua, kun pystyt erottamaan tärkeät turhasta ja elämään niillä. Jokaisen pitäisi miettiä oman elämänsä prioriteetit ja elää niiden mukaisesti. Usein kuitenkin kiireet tai jokapaikassa tunkeva media vievät mukanaan ja omat arvot jäävät miettimättä.
Terv. Freya
Vaikka olenkin ihastunut minimalismiin, ei mielestäni mahdollisimman vähän ole automaattisesti se optimin tavaramäärä. Paras tavaramäärä on se mikä tuntuu hyvältä, ja siihen mikä se on vaikuttaa hyvin moni asia. Mikäli minulla olisi nykyistä isompi asunto, vaatisi se varmasti enemmän tavaraa ollakseen kodikas. Nyt innostuttuani selvittämään mitkä ovat omista tavaroistani ne tärkeimmät, on nykyinen asunto alkanut tuntua välillä liiankin väljältä. Välillä sitä leikkiikin ajatuksella, olisiko sitä mahdollista kokeilla vielä tiiviimpää asumista ennenkuin mahdollisesti muuttaa taas jonkun kanssa yhteen - harmi vain, että rakastan nykyistä asuntoani muuten niin paljon, että tuskin raaskin siitä heti muuttaa ;)
PoistaItselläni elämä menee ehkä vähän kausissa. Opiskellessa moni muu asia oli pinnalla, jolloin ajatusta ei juuri riittänyt tavaroille: niitä vain kertyi ja huonossa rahatilanteessa niiden määrä tuntui turvalliselta. Minä jouduin harvemmin ostamaan mitään, koska kirppis-, ekotori ja kierrätyskatoslöydöt riittivät yleensä huolehtimaan että minulla oli kaikkea ja varakappaleet päälle. Nyt taas elämä on monella tapaa rauhallisempaa kuin opiskeluvuosina (vaikka menoja tahtookin aina kertyä...), joten energiaa riittää enemmän oman elämän läpikäymiseen. Myös siihen konkreettiseen, joka on tapahtunut tavaroita raivaamalla. Tällähetkellä minulla on tarve selvittää, mikä on itselleni tärkeää ja hankkiutua eroon muusta. Se vie kuitenkin prosessina aikaa, joten itseäni auttaa välillä pysähtyä nykyhetkeen koittamaan saada otetta missä olen menossa juuri nyt. Siinä olen huomannut listaamisen ja ostolakon auttavan itseäni. Sen että lopettaa hetkeksi yritykset parantaa nykyistä tilannetta ostamalla, kouluttautumalla lisää tai miettimällä miten haluaa jatkaa tästä pisteestä. Koettamalla yksinkertaisesti vain muodostaa itselleen kuva siitä mikä on tilanne nyt - mikä on ainakin itselleni pirun hankalaa. Siksi tänä vuonna tavoitteena onkin olla tekemättä mitään isompia päätöksiä minkään suhteen. Levätä että tietää ehkä myöhemmin paremmin mihin suuntaa haluaa mennä.
Sillä ei sikäli ole itselleni mitään väliä, mikä tavaroideni loppusummaksi tulee ja mihin suuntaa luku lähtee menemään. Itselleni on merkityksellisempää tietää mitä omistan, jotta pystyn muodotamaan itselleni paremman kuvan siitä, miksi omistan sen mitä omistan. Sen myötä sitä on oppinut antaneensa vuosien kuluessa monille esineille paljon isomman roolin mitä ne olisivat koskaan ansainnetkaan. Se on tuonut omaan tavarasuhteeseen takaisin hieman sitä rentoutta mitä minulla oli nuorempana: kun mikään ei ole korvaamatonta vaikka onkin merkityksellistä, niiden kanssa uskaltaa elää. Tavaroiden rikkoutumista ei tarvitse pelätä, kun oppii taas hyväksymään sen ettei kaiken tarvitse olla täydellistä, elämänjälkien kuuluukin näkyä ja vanhojen lempparien tilalle löytyvät aina uudet. Pyörävarkaus osoitti, että itselläni on tässä vielä työnsarkaa, mutta eteenpäin mennään. Haluan voida jatkossakin nauttia esimerkiksi hoitolemmikkien tuomasta vaihtelusta ilman stressiä siitä, löytyykö sohvasta niiden jäljiltä lankapakoja. Elää taas entistä vahvemmin itseni näköistä elämää ilman tarvetta rakentaa kulisseja itselleni tai muille. Silläkin uhalla, että siinä riittää kunnianhimoista tavoitetta loppuelämäksi ;) Tästä kun olen taas opiskeluvuosien jälkeen hieman vieraantunut, kun valmistuttua alkoi olla varaa ostaa "parempia" tavaroita, vaikka eripari astiat ja kirppiskalusteet eivät tehneet opiskeluajoista millään muotoa köyhempiä.