Sivut

torstai 19. huhtikuuta 2018

Noin viikon uutiset

Täällä on tapahtunut taas sen verran muutakin kuin tyttöjen synttärit ja lippuarvonta, että blogikaan ei tahdo pysyä mukana tahdissa. Mutta noin viikon kuulumisina me kävimme Tampereella näätien mummulassa, osallistuimme Lempäälässä Suomen Frettiliiton kevätkokoukseen, rakensimme väliportin näätähuoneeseen ja toivotimme tervetulleeksi kolme hoitomummuskaa.

Tampereen reissu oli tosiaan pienoinen voitto, kun fretit menivät kaikki isommitta mutinoitta samassa boksissa ja aitauksessa, kuten oltiin ennakkoon toivottukin. Tälläkertaa testattiin myös kattomaton käyttöä aitauksessa, tai lähinnä sitä, auttaisiko se pitämään Lystin aitauksessa. Lystin suureksi harmiksi se toimi ainakin näin yhden reissun verran, vaikka neiti kyllä yritti taas sen verran sinnikkäästi etsiä poistumisreittiä, että saa nähdä kuinka nopeasti se oppii luikahtamaan aitauksesta ulos kattomatosta huolimatta. Voi siis olla, että seuraavaan ulkonäyttelyyn lähdetään taas suosiolla kevytaitauksen kanssa, jossa katto on kiinni vetoketjulla, olkootkin että se aitaus on vähän pienempi. Mutta kyllä se selvästi otti kaikille vähän koville tuollainen jumittaminen, kun sitten päästettiin näätiä äitin luona aamujuoksuille, niin se oli kyllä sellainen joukkohepuli jollaista meillä ei ole ennen nähty. Mummuskatkin unohtivat kaiken arvokkuutensa, ja sinkoilivat ja sotatanssivat pitkin lattioita siinä missä nuoremmatkin.

Tyttöjen mummula-asumus

Lauantaina oli ohjelmassa myös Frettiliiton kevätkokous, johon itse tuli lähdettyä äidiltä tylsästi ilman näätiä. Arvelin ettei meidän neideillä olisi kuitenkaan mitään kommentoitavaa käsiteltäviin asioihin, niin niiden olisi turha olla koko kokousta bokseissaan. Kokouksen näätäedustajisto olikin hyvin urospuoleista, ja hyvin monella oli mukanaan joko tulevia tai palautuvia sulhoja, mistä huomaa hyvin pentukauden olevan kuumimmillaan. Minullekin heitettiin heti kokouspaikan parkkipaikalla kannettavaksi yksi boksi, ja iloiseksi yllätykseksi boksissa oli Domi, eli Effien sulho, joka oli palaamassa sijoituskotiinsa toivottavasti onnistuneiden treffien jälkeen. Sitä olikin sitten heti pakko poikaa vähän ihmetellä, kun olen aiemmin nähnyt herran vain kuvissa - ja se saattaa olla meidän seuraavan prinsessan isä. Paikalla oli myös positiivisen paljon ihmisiä, tällä kertaa oikeasti hallituksen ulkopuolisiakin niin että kokoushuone oli ihan täynnä. Ainoa miinus tässä oli se, ettei kenenkään kanssa ehtinyt jutella niin paljoa kuin olisi toivonut, kun kaikki halusivat kuitenkin saada kokouksenkin läpi ja päästä sen jälkeen lähtemään. Mutta toivottavasti Hässäkässä olisi sitten ensikuussa taas enempi aikaa höpinöillekin. Ja jos juhlanäyttelysuunnitelmat toteutuvat, syksylläkin voi olla tiedossa kunnon näätäviikonloppu. Kotimatkaksi saatiin kuitenkin vähän höpinäseuraakin, kun napattiin Sarianna ensin minun ja Jussin mukana syömään ja sitten roadtripille Tampereen kautta Turkuun.
Näätähuoneen uusi väliportti.
Turkuun palattua seuraava projekti olikin näätähuoneen väliportti. Meidän näätähuone kun on kaapiston myötä selkeästi kaksiosainen, on meillä ollut alusta asti suunnitelmissa rakentaa osien väliin nostoportti niin että tilaa olisi helpompi tarvittaessa jakaa. Projektin takaraja on ollut joulukuu 2018, kun lähdetään taas Sariannan kanssa reissuun, ja hänen lauma on tulossa meille hoitoon. Mutta Tiiun kysyttyä hoitopaikkaa tytöilleen, päätimme aikaistaa hanketta. Tiiun lauma kun koostuu kolmesta mummuskasta, olisi turhan stressaavaa kaikille osapuolille koettaa saada noista yhdeksästä viikon takia yhtä laumaa. Niinpä päätimme jakaa tilaa niin, että Iita, Isla ja Ruusa saavat vierailunsa ajaksi perimmäisen näätähuoneen, ja oma jengi etummaisen. Neidit saapuivat meille tänään, ja nyt talossa onkin yhteensä viisi mummuskaa. Huisku menetti samalla hetkeksi asemansa talouden pitkätukkaisimpana frettinä Ruusan ollessa myös angora, ja kohta kuusivuotiaana huomattavasti pidempitukkainen sellainen kuin tuo meidän vuoden vanha. Huiskullakin turkki kun saavuttaa lopullisen pituutensa todennäköisesti vasta toisena tai kolmantena talvena.

Hoitoprinsessa Ruusa, Isla & Iita
Ruusa tuli näyttämään Huiskulle vähän angoran mallia
Seuraavaksi viikoksi on siis taatusti luvassa vilinää, etenkin kun nyt tulevana viikonloppuna ollaan lauantaina Hankkijalla esittelemässä frettejä ja sunnuntaina messuilemassa ilman eläimiä. Iita sai myös juuri ennen hoitojakson alkua insulinoomadiagnoosin, niin nyt hoitojaksoon kuuluvat myös samat lääkitysrutiinit mitkä tulivat tutuiksi Snurren kanssa. Niistäkin on nyt sitten jo aika vankka kokemus, eli eiköhän niistä hoitoneidinkin kanssa selvitä.   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti