Sivut

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Vauhti-Raksun tilaus

Pakastin tyhjeni alkukuusta, ja parina viimeksi kuluneena viikkona olen joutunut taas muistamaan, miksi moni pitää raakaruokintaa kalliina. Mitä pienemmissä erissä lihat hankkii, sitä suurempia ovat kilohinnat. Ja itse en ole vielä bongannut Turusta mitään paikkaa, josta saisi lihat kätevästi ja edullisesti isommissa erissä. Niinpä alkukuu meni yksittäishinnoitelluilla puolenkilon pötköillä, ja olin hyvin iloinen, kun Vauhti-Raksun ajopäivä alkoi lähetä.

Lystistä kymmenen kilon laatikko on ihan hyvä

Vauhti-Raksussakin on kuitenkin yksi iso haaste: se pysähtyy Turussa vain kerran kuussa arkipäivänä keskellä päivää. Eli sellaiseen aikaan kun itse on töissä, ja Jussi välillä kiinni sairaalalla tai luennoilla. Niin oli valitettavasti tässäkin kuussa, ja itsellä iski jo pieni paniikki, jääkö lihatäydennys saamatta. Kuitenkin saatiin lopulta sumplittua niin, että Jussin kaveri, joka on töissä lähellä sitä paikkaa, jossa Vauhti-Raksun auto pysähtyy, kävi ottamassa lihat vastaan kesken työpäivänsä ja pakkasi ne Jussin autoon, jonka Jussi oli vienyt aamulla odottamaan pysähdyspaikalle. Kun Jussi sitten pääsi noin puoli tuntia myöhemmin, hän haki auton lihoineen ja ajoi ne kotiin. Hän purki kuormasta pötköt, kokonaiset ruokaeläimet, sisäelinpullat yms. suoraan pakastimeen, ja jätti sydän- ja kaulalaatikot pehmenemään niin että niitä saattoi alkaa hakata annospusseiksi kun pääsin töistä.

Jussi valtasi tiskipöydän kaulaprojektille
Niissä kahdessa kymmenen kilon laatikossa olikin tämän illan savotta. Jussi oli onneksi ihana, ja otti työstettäväkseen toisen laatikon, niin oli paitsi juttuseuraa, homma myös sujui puolta nopeammin. Jossain kohtaa pakkauspuuhaa iski kyllä pieni paniikki, saadaanko kaikki annospussit mahtumaan pakkaseen asti. Edellisen vastaavan kokoisen tilauksen kohdalla meillä kun oli vielä arkkupakastin nykyisen kaapin sijaan. Niin siinä pussituksen välissä lähti sitten Sariannallakin viestiä, saako osaa hänen pakastimestaan tarvittaessa lainaan. Olisi onneksi saanut, mutta olin silti tyytyväinen, kun pienellä uudelleen järjestelyllä saatiin lopulta kaikki pussit omaan pakkaseen. Mutta oli silti ihan hyvä, että tilasin jauhelihaa vain yhdeksän kiloa hetken miettimäni kahdenkymmenen viiden kilon levyn sijaan.
Itse operoi sydämet lattialla

Tämmöinen satsi meille sitten taas tuli pakastinta täyttämään:

Broilerin kaula 10kg
Broilerin sydän 10kg
Broilerin palaliha luuton 1kg
Kanan sisäelinseos pullat 6,4kg
Lohipulla 0,8kg
Tipu 50kpl
Kalkkunan jauheliha luuton 9kg
Marsu 400-600g 1kpl
Kanan siivet 0,8kg

Näistä lauma syö ehkä loppuvuoden pienillä täydennyksillä. Tarkkaan on vielä hankala arvioida, kun laumassa on taas pari junnua, joilla on nyt ensimmäinen talvi tulossa. Näiden lisäksi pakastimessa on vielä laatikollinen rottia ja hiiriä, eli kokonaisissa ruokaeläimissä ei olla täysin yhden marsun ja tipujen varassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti