Ensimmäinen viikko Lystin kanssa

Lysti on ollut nyt kotona viikon ja kolme päivää. Siinä ajassa muksu on saanut lisää painoa yli satagrammaa, ja vauhti on lisääntynyt. Kuitenkin samaan aikaan Lysti on yhä ihan vauva. Sen pörröinen pentukarva on pumpulinpehmeä ja neiti tuoksuu ihan erilaiselta kuin muut. Tiedän jo nyt, että tulen vielä ikävöimään tuota tuntua ja tuoksua, vaikka samalla odotan mielenkiinnolla, millainen aikuinen Lystistä kasvaa.

Lysti kokeilemassa valjastelua

Viikon jälkeen Lysti menee meidän laumassa melkein kuin olisi ollut täällä aina. Neiti otettiin laumaan yhtä hyvin kuin oikea palapelin palanen istuu kohdalleen: lauma tuntuu sen tultua vain entistä ehjemmältä. On ollut oikea ilo katsoa, kuinka Mitellakin on nauttinut jo toista viikkoa jatkuvista pentutreffeistään. Lystin tulo on kuitenkin tuonut myös lisäkerroksen lauman ikäjakaumaan. Siinä missä meillä oli aiemmin selkeästi erikseen mummuskat ja junnuskat, ikäjakauma on nyt liukuvampi: Mitella on yhä käytöksensä puolesta täysi kakara, ja se viipottaa onnessaan pitkin asuntoa Lystin kanssa. Sen sijaan Itsy tuntuu aiempaa aikuisemmalta: se kyllä osallistuu Mitellan ja Lystin leikkeihin mummuskoja useammin, mutta se kuitenkin myös putsailee pennun korvia ja vetäytyy välillä aikuisempaan seuraan, kun muksuilla on pahin riekkuminen päällä. Mummuskat taas tuntuvat useammin valvovan junnuskojen leikkejä ja muistuttavan käytöstavoista, mikäli meno yltyy liian villiksi - ellei sitten Mitella tai Lysti onnistu innostamaan mummuskoja mukaan leikkiin, mitä joskus tapahtuu.

Junnuskat kävi kyläilemässä

Käytöksensä puolesta Lysti on ollut yhä yhtä kiltti kuin tullessaan. Leikin tiimellyksessä saatetaan intoutua vähän kokeilemaan varpaita, mutta muuten puremista ei ole ilmennyt yhtään. Käsipainiessa sormi kyllä saattaa eksyä välillä suuhunkin, mutta sitä seuraa yleensä liuta pusuja. Ainoat haavat mitä pikkuneidiltä on saatu ovat pienet kynnen jäljet iholla, kun pikku apina on innostunut kiipeilemään paljasta ihoa pitkin milloin minnekin. Tähänkin eilinen pedikyyripäivä tuo toivottavasti pientä helpotusta. Se oli kyllä Lystistä hieman ankeaa, kun leikattiin kaikilta kynnet samaan syssyyn, ja Lysti sattui olemaan silloin aika aktiivisella päällä. Niin tuommoinen jumittaminen ei ollut sitten kivaa, vaikka palkkioksi saikin tahnaa ja leikitystä.

Muutakin jännää pennun viikkoon on mahtunut, sillä eilen käytiin ensimmäistä kertaa kokeilemassa myös valjastelua. Sisällä puettaessa valjaat olivat täysi kauhistus, jotka piti koettaa saada päältä pois välittömästi. Pihan puolelle päästyä ne kuitenkin lähes unohtuivat, kun sielä oli niin paljon muutakin jännää äänien ja tuoksujen muodossa, niin siinä ei ehtinyt yksiä valjaita niin paljoa miettiä. Snurre lähti mukaan seuraneidiksi, mutta Lysti koki silti turvallisimmaksi tutkia pihaa näin ensimmäisellä kerralla enempi sylistä käsin, vaikka vähän jo uskallettiin tutkiakin.

Ensimmäisen viikon aikana myös näätien ruuan menekki tuntuu tuplaantuneen. Vaikka toki tiesin, että pennut syövät enemmän, se pääsi silti taas yllättämään. Etenkin talouden mummunäädät syövät ihan uskomattoman vähän verrattuna Lystiin. Ruokaa tuleekin otettua sulamaan aiemman annospussin sijaan kaksi sellaista, ja silti kaikki tuntuu häviävän ilman että Miikkis edistäisi asiaa aiempaa enemmän. Vaikka kaikki tarjottu on toistaiseksi tehnyt kauppansa, on kyllä helppo sanoa, mikä on ollut lempparia: mikään ei ole saanut Lystiin vielä samanlaista vauhtia kuin kokonaiset ruokaeläimet eli tällähetkellä hiiret, tiput ja rotat. Vaikka ne kaikki tulevatkin pakastimesta, Lystin mielestä ne on silti vielä varuiksi tapettava ennenkuin ne voi syödä. Ja sen touhun tyttö ottaa niin tosissaan, että se melkein harmistuu, jos muut näädät koittavat viedä niitä kupista ennenkuin neiti on itse ehtinyt tarkistaa kaikki läpi ja raivistella ne hengiltä.

Rakas supermummuska <3

Samaan aikaan kun opetellaan täällä yhteiseloa Lystin kanssa, lähestyy se toinenkin päivä: Huiskukin haetaan kotiin jo ensiviikolla. Sen kotiutuminen menee kuitenkin melkein kahden viikon päähän, kun paluulento Berliinistä on vasta ensiviikon sunnuntaina. Sitä ennen ehditään käydä sitten KesäPiknikkin Itsyn ja Mitellan kanssa.

Pikkuapinoiden kiipeilypuu kohoaa