Kuten aiemmin jo mainitsin, pennun tulo ei mennyt meillä ihan
suunnitellusti. Meillä oli haussa tumma tyttö kasvattajalta, mutta nyt
meille tuleekin kodinvaihtaja pastellimitti. Mitella eli alkujaan Bella
on syntynyt lapissa kotieläinpihalla ja ehtinyt olla jo kahdessa kodissa
ennen meitä - vaikka neiti ehti vasta täyttää neljä kuukautta.
Mitellan
tarina ei ole valitettavasti ainoa laatuaan, vaan vastaaviin törmää
aina ajoittain näätäpäivillä. Neiti muutti etelään ensimmäiseen kotiinsa
luovutusikäisenä. Melko pian tytön kotiuduttua kodissa puhkesi
kuitenkin allergia: ensimmäistä kotia tuntematta en tiedä, oliko
allergia enemmän fyysistä vai henkistä laatua. Joka tapauksessa allergia
teki sen, ettei tyttöä juuri käsitelty ja sille tuli kiire löytää uusi
koti. Muutamassa viikossa etäisyys kasvattajaan oli kasvanut niin
ylitsepääsemättömäksi, että pennun palauttaminen sinne nähtiin
mahdottomana. Niinpä tyttö myytiin eteenpäin.
Uudelle
kodille näädästä muodostui positiivinen kuva. Sen kerrottiin olevan kiltti,
kesy ja purematon - Sellainen jonka
ensikertalainen lemmikinomistaja uskalsikin ottaa hyvillä mielin. Harmi
vain ettei kuva kestänyt arkea, vaan pentu alkoi purra uutta
omistajaansa. Uusi omistaja lähti etsimään apua frettiliiton
facebook-ryhmästä ja saikin kokeneen harrastajan kotikäynnille antamaan
vinkkejä pennun käsittelyyn. Valitettavasti vinkit ja neuvot tekivät
ikävän konkreettiseksi sen, ettei uudella omistajalla ollut riittävästi
aikaa siihen, mitä Mitella vaatisi tullakseen kivaksi lemmikkinäädäksi.
Niinpä omistaja teki päätöksen myydä tyttö pois ennenkuin se ehtisi
kiintyä nykyiseen kotiinsa enempää. Mitella tarvitsi taas uuden kodin.
Tässä
kohtaa kun toinen ilmoitus tytöstä tuli nettiin, päätin ottaa yhteyttä
ja selvittää, voisiko tyttö sopia meille. Lauantaipäivä menikin
viesteillessä myyjän ja Mitellaa katsomassa käyneen harrastajan Hannan
kanssa sen selvittämiseksi, olisinko minä tarpeeksi kokenut Mitellan
uudeksi omistajaksi. Kun Hannakaan ei nähnyt mitään estettä sille,
ettenkö voisi tytön kanssa pärjätä, sovittiin että tyttö tulee meille.
Mitella vain tulee tarvitsemaan alkuun ekstrapaljon käsittelyä, että se
saadaan lopettamaan pureminen ja rauhoittumaan.
Nyt
täällä on jo käynnissä kova odotus. Odotusta on siivitetty
selvittelemällä tytön taustoja. Mitellalla kun ei ole rokotuksia, sirua
eikä sukutaulua, on nyt koitettu saada kasaan tytön tietoja. Itse kun
pyrkii siihen, että kaikilta omilta lemmikeiltä löytyy tunnistemerkinnät
ja niistä olemassa olevat tiedot talletettuna johonkin tietokantaan.
Niinpä Mitellakin on tarkoitus rekisteröidä, ja haluan rekisteripaperin
yhteyteen sukupuun niiltä osin kun sukua on tiedossa. Arkielämässä tämä
ei ehkä ole niin iso asia, mutta jos Mitella vaikka pääsisi karkuun
joskus, en halua sen päätyvän random näätänä hoitolaan, vaan tahdon että
tytön henkilöllisyys ja taustat on helppo selvittää, ja tyttö siten
helppo palauttaa takaisin kotiin. Rokotukset taas ovat ihan must juttu
kun eletään näätäsosiaalista elämää.
Tähän juttuun
sain taas käyttööni muutamia kuvia Mitellan tämänhetkiseltä omistajalta.
On se kyllä aika nätti tyttö. Vaikkei olekaan tumma. Ei enää montaa
päivää niin pääsee näkemään tytön livenä.
Voi että. Onnea ja hermoja pikkusen kanssa :) <3 Laitathan paljon kuvia sit?
VastaaPoistaKiitos! Kuvia tulee taatusti lisää, kun saadaan Mitella kotiin :)
PoistaKiitos! Kuvia tulee taatusti lisää, kun saadaan Mitella kotiin :)
PoistaLaitappa mulle sähköpostia tai viestiä vaikka fb:ssä, taidan tuntee tän neitosen kasvattajan.
VastaaPoistajonna_toljamo@hotmail.com
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaMitellan kasvattaja on kyllä selvillä ja häneltä on saatu tytöstä myös sukutietoja :) Eli Tarasta on tämä tyttö peräisin heidän huhtikuun pentueestaan.
Poista