Frettipäivä Raision Mustissa ja Mirrissä

Omat tytöt <3

V-S -fretit olivat sopineet lauantaille frettipäivän Raision Mustiin ja Mirriin, ja miekin liityin sitten
tyttöjen kanssa mukaan. Yhdistyksen hallituksesta paikalla oli Kasperi neljän näätänsä kanssa, eli näätäpötköjä oli paikalla yhteensä seitsemän. Myymälässä vastassa ollut myyjä tai myymälänhoitaja muistikin heti nähneensä minut heidän edellisessä frettipäivässään - ja muisti myös, ettei minulla silloin ollut vielä omia. Se kun oli se kerta viikkoa ennenkuin Lena linkitti minulle ilmoituksen Snurresta ja Esteristä - mutta jolloin olin vielä täysin vakuuttunut siitä, etten ottaisi frettejä kuin aikaisintaan tämän kesän pentueista. Niin ne tilanteet joskus muuttuvat.

Koko lauma tuli vapautettua alkuun samaan aitaukseen, mistä seurasikin melkoisesti ääntä ja puffia näätämysten lähdettyä selvittämään kuka on kuka. Äänitason ja hajun säätämiseksi poiminkin omia sitten syliin sitä mukaan kun jotakuta koitettiin enempi kurmuuttaa - sillä seurauksella, että vietin lopulta suurimman osan ajasta kaikki kolme sylissä, kun ne totesivat olevansa mieluiten siinä. Esteri ja Mitella pötköttämässä käsien päällä, ja Snurre t-paidan sisässä nuolemassa miun ihoa.
Mitellakin käyttäytyi oikein mallikelpoisesti ja meinasi riehaantua lähinnä siitä, kun tajusi Snurren livahtaneen paidan sisään, mutta en päästänyt sitä sinne Snurren seuroihin. En jotenkaan halunnut ottaa sitä riskiä, että se olisi alkanut haastaa Snurrea painiin sielä. Mitellan rauhallisuudesta huolimatta en vielä uskaltanut antaa sitä kävijöille muuta kuin selästä silitettäväksi, ettei kellekään jäisi päällimmäiseksi muistoksi se että näätä roikkuu sormessa kiinni ja veri lentää. Monen kun on vaikea uskoa sitä Mitellasta, kun se on vaaleana valkoisine tassuineen kaikista se söpö pentu.

Kasperin kaunis tyttö (joka ei niin fanittanut miun tyttöjä)

Näätäpuffien myötä muutamakin kävi paikalla kauhistelemassa hajua ja sitä ettei ikinä voisi sietää moista löyhkää omassa asunnossaan. Siinä muisti väkisin ne omat pelot siitä, miltä näätätaloudessa haisee, kun itsekin tutustui lajiin alkuun messuilla ja muissa vastaavissa esittelytilaisuuksissa. Sitä koittikin sitten kehottaa niitä, joita laji selvästi muuten kiinnosti vierailemaan frettikodeissa totuudenmukaisemman kuvan saamiseksi. Meilläkään tytöt kun eivät puffauttele yhtään omalla porukalla ollessa. Kun tietysti se on hyvä varautua siihen, että freteissä on se oma ominaishajunsa, mutta kyllä se mitä se tuolla liikkeessä lauantaina oli oli jo sellainen, että itsekin tuli heti kotiuduttua heitettyä vaatteet ja kaikki mukana olleet viltit suoraan pyykkiin :P

Kiitokseksi hienosta suorituksesta (ja siitä että tyttö on niin hieno pentu) Mitella sai Jussilta kotiinviemisiksi uuden lelun. Esittelyaitauksen vieressä roikkunut violetti kumi-naru-namijemmalelu kun oli kaikinpuolin niin Mitellan oloinen. Siitä tulikin välitön hitti, jonka tyttö jemmasi heti sohvan alle, ja jonka kanssa se vietti loppuillan järsien sitä ja kannellen sitä ympäriinsä. Mummuskat eivät meillä niin kauheasti lelujen perään ole.

Kuusi näätää yhdessä viltissä

Pennun aarre