Turun Pet-näyttely

Tänään vietettiin puistopäivää Turun Puolalanpuistossa Kasperin ja Sariannan järjestämässä pet-näyttelyssä. Frettejä tuomaroimassa oli tuomariharjoittelija Maisa Thurman. Isoimmat erot viralliseen näyttelyyn olivat pienempi frettimäärä ja se ettei tuomari ole valmistunut. Näiden myötä näyttely olikin epävirallinen, eikä sen tuloksia oteta huomioon esimerkiksi valioitumisessa. Pääasiat olivat kuitenkin ihan kuin virallisessakin näyttelyssä: sitä sai itselleen arvostelun tyttöjen kunnosta itseä kokeneemmalta frettiharrastajalta ja viettää päivän hyvässä seurassa: etenkin nyt, kun frettituttujen lisäksi mukana oli myös veljeni tyttärensä kera. Eikä palkinnoissakaan mitään vikaa ollut ;)

Tälläkertaa Esteriä sakotettiin eniten hampaista, ja aiheesta. Esterin toinen yläkulmuri kun on kuollut, ja se on aiheuttanut ongelmaa yläposkihampaaseen. Sen kohdalla ien on alkanut vetäytyä ja hammas joudutaan luultavasti poistamaan. Arvostelun jälkeen kävin kysymässä hampaasta mielipiteen myös Aijalta, ja sen jälkeen Esterille päädyttiin varaamaan aika eläinlääkärille. Ensi perjantaina tyttö meneekin sitten hammastarkistukseen, jossa arvioidaan isomman hammasremontin tarve ja poistetaan tarvittaessa poskihammas. Mikäli isompaan hammasremonttiin joudutaan lähtemään, se pitää hoitaa sitten isommalla klinikalla kuin mihin nyt ensin mennään.

Hammashuolista huolimatta tytöt nappasivat melkoisen potin. Snurre sijoittui ensimmäistä kertaa ikinä, ja tuli ykkösluokan kakkoseksi häviten luokassaan vain Esterille, joka voitti luokan. Sen lisäksi Esteri oli myös paras veteraani ja paras albiino. Kotiinviemisiksi tulikin sitten melkoinen liuta nameja, putki, peti, hieno pikkuviltti ja ruokakuppi.

Näyttelyssä oli myös tarjolla hyvin pentuterapiaa ja vietinkin vähintään yhtä paljon aikaa Ruutin ja Kluun kanssa mitä omien nääppien. Päivänvalossa puistossa Ruutin siniset silmät erottuivat vielä selkeämmin mitä aiemmin tyttöä nähdessä. Kluulla sen sijaan oli ihan omat kuviot sen koittaessa irroittaa playpenin pohjan velcronauhoja. Ja pentuluokkien arvostelun alkaessa minä jo kovasti odotin Itsynkin ottavan vuoronsa sielä, vaikka neiti on kuin varkain ehtinyt siirtyä seniorien joukkoon. Itsyä tuli myös otettua välillä omaan aitaukseen lainaan, kun Wilman pojilla oli jo ilman tyttöseuraankin vähän vääntöä normaalia pienemmässä tilassa.

Itsellä päivä menikin ohi todella nopeaan, ja oli aivan ihanaa kun paikalla oli taas kaikki omat lempparinäädät yhtäaikaa <3 Nyt Kasperin muutettua Turkuun itsellä on herännyt myös pieni kiinnostus lähteä tekemään läheisempää tuttavuutta hänenkin tyttöihinsä. Vielä en ole kauheasti arvannut niihin koskea, mutta ovat ne niin nättejä, että en usko pystyväni jatkuvasti pysymään niistä erossa, vaikka miua onkin varoitettu, että ne voivat napata. Sitä on vain niin tottunut näihin ylikiltteihin tapauksiin, että on ollut helpompi keskittyä palluttelemaan samanmoisia. Nytkin Hinni ja Hatta olivat kyllä jo moneen otteeseen syliin tulossa, kun kävin hakemassa Ruuta, Kluuta ja Ahtia.