Näätäpäivä Ideaparkissa

Aitaus kasassa

Eilen vietettiin taas näätäpäivää, tälläkertaa Lempäälässä Ideaparkin Faunattaressa. Tästä olin ollut etukäteen hieman huolissani, kun meillä ei ole ollut koskaan kahta näätäpäivää näin lähekkäin. Mutta koska minusta oli kiva, että molemmissa oli myös toinen fretti-ihminen mukana, oli aikatauluja laatiessa pitänyt ottaa huomioon myös se mitkä päivät muilla olivat vapaana. Etenkin Lempäälän kohdalla olin todella iloinen, että Emeliina oli sielä: pääsin paitsi itse tutustumaan yhteen näätäilijään lisää, Ideapark oli varmasti vilkkain kauppakeskus jossa ollaan koskaan oltu. Sielä olisi kyllä kaksin Jussin kanssa saanut puhua äänensä käheäksi, jos olisi koittanut selvitä kaikista kysymyksistä omalla kokoonpanolla.

Miikkis saa rapsuja

Tälläkertaa ihmisiä kun oli oikeasti paikanpäällä jo odottamassakin yli kymmenkunta, kun saavuttiin paikanpäälle. Jo liikettä lähestyessä joku muksu huusi innostuneena, että nyt ne näädät saapuvat. Sama meno jatkui sitten koko nelituntisen: aitauksen ympärys oli suurimman osan aikaa ihan täynnä ihmisiä. Tälläkertaa mukana tuntui olevan tavallista enemmän myös niitä, jotka olivat vakavissaan harkinneet frettien tai haisunäädän hankintaa jo entuudestaan ja tulivat sitten kyselemään lisää ja katsomaan miltä lajit vaikuttavat livenä. Tässä tosin varmasti asiaa edisti myös se, että Emeliina on frettiliiton hyväksymä kasvattaja, joka kasvattaa Lempäälässä. Niin osa kävijöistä olikin ollut häneen netin kautta yhteydessä jo aiemmin. Mukava yllätys oli myös se, kun heppaleirituttuni oli bongannut tulevan näätäpäivän facebookissa ja kävi paikanpäällä tervehtimässä. Hänen kanssaankin vielä joskus toivottavasti osuutaan samalle leirille.

Rhea

Olin ollut turhaan huolissani siitä, miten oma lauma jaksaa. Huolimatta meidän viime viikon edustuksessa, ne olivat Emeliinan tytöt, jotka sippasivat ensimmäisinä ja pääsivät sitten välillä boksiin nukkumaan. Vaikka kyllä iltapäivää kohden Esterikin hakeutui enemmän aitauksessa olevaan putkeen päikkäreille ja Snurre alkoi taas testailla kävijöiden huppuja. Miikkis vietti taas isoimman osan ajasta syleissä käyden aitauksessa lähinnä tyhjentämässä namipelit pariin otteeseen. Jotenkin tuntuu, että tuosta ujopiimästä vieras sylikin tuntuu ympäristönä rauhallisemmalta mitä ihmisten ympäröimä aitaus. On ollut myös mukava huomata, että tuosta kolmikosta jokainen tuntuu saavan ne omat faninsa: osaan vetoaa Miikkiksen rauhallisuus ja muhkeus, toiset ihastelevat Snurren pienuutta ja akrobaattisit loikkia. Kolmannet taas ovat ehdottomasti sitä mieltä, että Esteri peittoaa kauneudellaan kaksi muuta mennen tullen. Aika monelta ihmiseltä pääsikin päivän aikana toteamus, että kyllä se seuraava lemmikki voisi ehkä olla fretti tai haisunäätä. Ja aika monet vanhemmat pääsivät toppuuttelemaan muksujaan, että niitä frettejä ei sitten hankita ainakaan nykyisten kanien ja hamsterien kanssa yhtä aikaa, mikä onkin ihan järkevää. 

 Neljän aikaan jatkettiin sitten Jussin kanssa matkaa veljeni luokse hakemaan veljeä ja veljentyttöä äitini luokse syömään. Sitä ennen sanottiin heipat Emeliinalle, ja toivottiin jälleennäkemiset. Seuraavassa näyttelyssä hänen kanssaa kun ei välttämättä ehdi kauheasti jutella, mutta onneksi on tulossa myös muita, samoin kuin liiton pikkujouluristeily :)

Aitaus hukkui välillä näkyvistä melko tehokkaasti ;-D

Jussi & Snurre

Emeliina ja Miikkis